Verkkoyhteisöt

Workshopin yhteenvetoa

39 asteen lämpötilani laski viikonloppuna takaisin normaalilukemiin ja saattanen jo dokumentoida virtuaaliaiheisen keskustelun pääkohdat viime tiistailta.

Uutta viiden vuoden takaiseen verrattuna on co-creation, minkä sosiaaliset Web-teknologiat ovat osaltaan tehneet mahdolliseksi. Toinen edistysaskel on harjaantuneisuus ja parempi virtuaalisuuden sietokyky kuin aikaisemmin: nyt osataan jo tehdä yhteistyötä, vaikka toista osapuolta ei tunnettaisikaan. Aiemmin tästä tuntui aina muodostuvan kynnyskysymys.

Virtuaalitiimien haasteena nähtiin ennen kaikkea epäselvät vastuut ja tavoitteet sekä vapaamatkustaminen ja "ryöstökalastelu". Kuinka tiimin tuloksia mitataan, ja kenelle kunnia tekemisestä kuuluu? Turha roikuskelu pitäisi muuttaa tarkoituksenmukaiseksi työksi, jossa ollaan oikeasti tosissaan. Kaikilla tulisi olla selkeä käsitys tavoitteista, pelisäännöistä ja valtakysymyksistä. Projektin vetäjä ei välttämättä olekaan se, joka nk. istuu asian päällä.

Yksi perinteinen virtuaalitiimiongelma on liiallinen asiakeskeisyys, joka luo "kylmän" vaikutelman. Tässä firmamaailman tulisi ottaa oppia nuoremmilta sukupolvilta, jotka osaavat hoitaa sosiaaliset suhteensa verkossa: ei pelkkiä kotiläksyjä, vaan myös juorut, salaisuudet ja omat toiveet.

Näimme myös konkreettisia esimerkkejä uusista virtuaaliyhteistyön muodoista. Näissä ympäristöissä koko työ todellakin tehdään yhdessä, sen sijaan että kokoonnuttaisiin jälkikäteen palaveriin tarkistamaan, mitä olisi pitänyt tehdä!

Haasteita on tietysti niin monia kuin on tiimejäkin. Vähäisimpiä eivät suinkaan ole virallisen organisaation jäykkyys ja esimerkiksi kustannusten muodostamat näkymättömät seinät. Erään toteamuksen mukaan organisaatiot perinteisine suojaus- ja salausmekanismeineen pitäisi räjäyttää, jotta virtuaaliyhteistyön mahdollisuuksiin yleensä päästäisiin käsiksi.

Päivän ohessa kerrattiin tuttuja faktoja luottamuksen ja sosiaalisen pääoman merkityksestä. Tulkinnat luottamuksen rakentamisesta kuitenkin vaihtelevat: esimerkiksi kasvokkainen kick-off -palaveri voidaan kokea ainutlaatuisen tärkeäksi tai katastrofaalisen turhaksi. Samalla todettiin, että vaikutelman muodostaminen verkossa on tunnetusti nopeaa, ja tämä vaikutelma voi yhtä lailla toimia perustana luottamukselle.

Vaikutelmaa rakentavat esimerkiksi oma LinkedIn -verkosto, blogipostaukset ja MySpace -profiili. Kyseessä ei suinkaan ole mikään teini-ilmiö, vaan nämä ovat arkea myös yhä useammalle oman alansa ammattilaiselle.

Omassa esityksessäni kertasin sosiaalisen pääoman vaikutuksia virtuaaliyhteistyöhön. Sivusimme myös eri kommunikaatiokanavia. Yhteistyötä ei lähtökohtaisesti tulisi rakentaa vain yhden valmiina otettavan kanavan varaan ja sen jälkeen ihmetellä, miksi se ei toiminut. Tarvelähtöisyys sopii anti-kirosanaksi myös 2000-luvulla.

lähettänyt Miia @ 16:55