lauantaina, huhtikuuta 21

Ovelaa

Rekisteröidyin eilen Owelaan. Se on VTT:n tuore verkkolaboratorio, jossa voidaan testata "eriasteisten ideoiden, skenaarioiden ja prototyyppien hyväksyttävyyttä käyttäjien keskuudessa sosiaalisen median keinoin. Owelassa kuka tahansa voi antaa ideoitaan testattaviksi ja yhteisön edelleen jalostettaviksi. Owela on uudenlainen tutkijoiden, kehittäjien ja käyttäjien kohtaamispaikka verkossa."

Periaatteena ovat jälleen avoimuus ja vapaaehtoisuus. Toivottavasti jo pikapuoliin näemme vastaavia esimerkkejä yritysten ja yliopistojen yhteistyöstä eri alojen tutkimusprojekteissa. Miksi jakaa 2000-luvun tietoa 1800-luvun keinoin?

Kaappihumanismia innovaatiokeskusteluun

Tieteenalojen stereotypiat eivät aina toteudu käytännössä. Myös liiketaloustieteessä lillrank-himaslaista tehokkuus- ja tuottavuusajattelua saatetaan vierastaa siinä määrin, että cv:mme on pikaisesti syytä varustaa lisämääreellä kaappihumanisti.

Tuoreessa Suomen Kuvalehdessä (20.4.) otetaan kantaa rehellisesti ilman etuliitettä. Innovaatiohuuma unohdettava -puheenvuorossa kuvataiteilija Antti Majava pyrkii avaamaan lukijoiden silmiä katsomaan pidemmälle kuin putken päässä odottaviin maksimoituihin voittoihin.

"Innovaatio, joka saa miljoonat ihmiset ostamaan arvotonta ja luonnolle haitallista sälää on Himasen raportissa 'rikastuttamista'".

Siispä kaadetaan innovaatiosuppiloon strategioita, investointeja, verkostoyhteistyötä, luottamusta, sopimuksia; kääräistään voitot ja häivytään jälkiä jättämättä. Seurausten ymmärtäminen ei sen sijaan sujukaan vain yhden tieteenalan lasit päässä, vaan vaatii kokonaiskuvaa, jota myös holistiseksi kutsutaan.

Majava jatkaa:

"Absoluuttinen tosiasia on, että kaikki maapallon ihmiset eivät voi saavuttaa nykyistä länsimaista elintasoa ja kulutusjuhlaa. Siksi olisi luotava maailmanlaajuisia innovaatioita, jotka pystyvät tarjoamaan sekä heille että meille sellaisia elämänsisältöjä, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa."

Ajatus perustuu tietenkin kaikista megatrendeistä megalomaanisimpaan - ilmastonmuutokseen. Se on varmempi ja pysyvämpi kehityssuunta kuin yhdenkään Piilaakson henki, Aasian kasvavat markkinat tai jäävuorenhuippuyliopistot.

Millä tavoin tutkimukseni tulokset edesauttavat luontoäitiä? Edelleenkään en kykene keksimään mitään muuta kontribuutiota kuin turhan matkustamisen ja liikenteen vähentäminen hyödyntämällä kommunikaatioteknologiaa oikein. Kun myös kuluttava vaikutus huomioidaan, lopputulos on kokonaan toinen tarina.

keskiviikkona, huhtikuuta 18

Netin sohvaperunat

Päivän otsikoiden mukaan tuore tutkimus osoittaa, että vain hyvin pieni osa yhteisöllisten palveluiden käyttäjistä tekee jotain itse.

Mihin tätä tutkimusta oikeastaan tarvittiin, ja oliko sillä jotain uutuusarvoa? Asia on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Jälleen yhteisöihin liittyvä tutkimus harjoittaa itsetarkoituksellista kvantifiointia, joka ei kerro mitään siitä, millaisia yksilöitä erilaisten käyttäjäroolien taakse kätkeytyy tai mistä tämä yhteisön kovin ydin ammentaa kollektiivisen energiansa.

Jos kriittinen massa ilmiönä kiinnostaa teoreettisessa mielessä, Markus (1987) ja Marwell & Oliver (1993) ovat hyviä peruslähteitä sen ymmärtämiseen.