torstaina, huhtikuuta 23

Tulossa virtuaaliyhteisötutkimusta

IGI julkaisee ensi vuoden puolella virtuaaliyhteisöaiheisen kirjan, proposal -deadline on vappuaattona 30.4. ja aiheet ovat vapaita.

keskiviikkona, huhtikuuta 15

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eikä wikiä

Otsikko on lähtöisin MISQ:n tuoreesta numerosta, jossa kirjoittajat Kane & Finchman pohtivat, kuinka tietojärjestelmätieteessä voitaisiin hyödyntää wikejä.

Erilaisia käyttötapoja esitellään neljä: wikiympäristö voi olla itsessään tutkimuskohde ja aineiston lähde, wikejä voidaan hyödyntää vertaisarvioinnissa, niillä voidaan tehostaa opetusta, ja tutkijayhteisö voi käyttää niitä yhteistyöalustana. Pelkkä alustan implementointi ei tietenkään riitä tähän, vaan kirjoittajat pohtivat myös tarvittavaa sosiaalisten rakenteiden (rutiinien ja resurssien) muutosta.

Varmaa on vain se, että esimerkiksi review-käytännöt on suunniteltu paperin ja kirjekuoren aikakaudella. Artikkelin mukaan ongelmia on kolme: lineaarinen vesiputousajattelu, jossa yksi tekee vuorollaan jotain ja muut odottelevat, viestinnän osittuneisuus ja hajautuneisuus, sekä yleinen läpinäkyvyyden puute. Seurauksena on, että arvioijat ovat ylityöllistettyjä, prosessi tuottaa ristiriitaisia ja yhteensovittamattomia tuloksia, ja tutkimuksen tekijät saattavat ajautua "lehtishoppailemaan" eri vaihtoehtojen välillä sen sijaan että panostaisivat artikkelin kehittämiseen.

Läpinäkyvämpi ja keskusteleva vertaisarviointi wikien kautta voisi kieltämättä ratkaista monta ongelmaa, mutta haasteet ne vasta tuttuja ovatkin. (Kuinka monta wikin kautta julkaisevaa professoria tunnet?)

Koska olen jo puolentoista viikon kuluttua matkalla Amsterdamiin esittämään ensimmäistä wikissä kirjoitettua artikkeliamme, voin lopuksi palauttaa lyhyesti mieleen prosessin edut:

- Uutuudenviehätys. Jopa minun oli pakko saada jotain aikaan, koska tekstin näpyttely wikiin oli paljon mielenkiintoisempaa kuin sen kirjoittaminen wordilla.
- Paikkariippumattomuus. En pidä työläppärin raahaamisesta mukanani, joten oli äärimmäisen mukavaa päästä lukemaan ja korjailemaan tekstiä selaimen kautta missä ja milloin vain.
- Rinnakkaisprosessointi. Ei enää tiedostojen pallottelua sähköpostissa. Tämä on mahdollista ainakin silloin, kun alustaan pystyy oikeasti luottamaan, eli myönteiset käyttökokemukset auttavat asiaa.
- Julkaiseminen. En tiedä mitä psykiatri tuumisi aiheesta, mutta jos tutkijalle antaa selaimeen nappulan jossa lukee "julkaise", on äärimmäisen palkitsevaa havaita puolen tunnin välein julkaiseensa jotain. Yleensä kun prosessi kestää 1-3 vuotta.

Käyttämämme alusta ei sallinut esim. taulukoiden liittämistä tekstiin. Vaikka esitystavan rajoittuneisuutta voi pitää haittana, se on myös vahvuus, koska se pakottaa kiinnittämään huomiota tekstin tasoon ja flow'hun.

Vanhoja tuttuja rutiineja ei silti sovi unohtaa kokonaan. Otin artikkelista varmuuskopion aina työpäivän päätteeksi.