Verkkoyhteisöt

Valta vastaanottajalle

CMC-tutkijat ovat puhuneet väsymiseen asti eri viestintäkanavien kyvystä välittää informaatiota (media richness) ja sosiaalisen läsnäolon tunnetta. Tunnen kommunikaatioteorioita vain pintapuolisesti, mutta tänään oivalsin, että en ole nähnyt ainuttakaan käyttäjän henkilökohtaisiin vaikutusmahdollisuuksiin syventyvää tutkimusta nimenomaan virtuaaliympäristöön sovellettuna.

Jokainen tietää, että yllättävä puhelinsoitto ärsyttää, jos on parhaillaan keskittymässä artikkeliluonnoksen pohjustamiseen - puhumattakaan siitä, että joku ryhtyy kaupittelemaan vakuutuksia kesken kahdeksan tuntia odottamasi päivällisen, vaikka olet jo viisi vuotta aiemmin ilmoittautunut suoramarkkinointikieltorekisteriin.

Sähköpostiin tipahtava Cialis soft tabs -mainos tulee sekin kuin Jäättenmäelle faksi, yllättäen ja erikseen pyytämättä. Ei kuitenkaan niin yllättäen, että se ärsyttäisi yhtä paljon kuin ei-toivottu puhelu. Roskapostien ja muiden turhien sähköpostiviestien (kuten, ikävä kyllä, postituslistan varassa pyörivien helppoheikkiyhteisöjen) tapauksessa käyttäjällä on enemmän valtaa suhteessa käytettävään kanavaan. Tukena ovat spammifiltterit, nopeasti uutta oppiva Thunderbird tai yksinkertaisesti vain viestin deletoinnin vaivattomuus.

Vähiten ärsyttävä kanava on se, joka antaa käyttäjille eniten valinnanvaraa ja mahdollisuuden vastaanottaa informaatiota silloin kun se heille itselleen parhaiten sopii. Tämä lienee yksi blogien ja hienostuneempien keskustelufoorumien vahvuuksista.

Toivoisinkin näkeväni julkaisun, jossa todetaan "In this paper we expand the theory of computer-mediated communication by introducing the theoretical concept of annoyance rate."

Lisäksi odotan mielenkiinnolla, millaisia käsitteitä vasten tätä ilmiötä oikeasti voi katsoa. Varmaa on vain se, että sitä on tutkittu jossain jo pitkään. Oma informaation vastaanotto- ja käsittelykykyni on jälleen osoittanut rajallisuutensa.

lähettänyt Miia @ 22:39