maanantaina, tammikuuta 5

Blogit ja tiedon jakaminen organisaatioissa

Sain vuosilomallani kunnian vertaisarvioida erääseen knowledge management -lehteen tarjolla olevan artikkelin. Se käsitteli itselleni läheistä aihetta: tiedon jakamista ja luomista organisaatioissa ja erityisesti sen tukemista blogien avulla.

Tekijät olivat siis valinneet akateemiselle tutkimukselle tuoreen aiheen, mutta kuitenkin melko perinteisen näkökulman, siis blogikirjoittajien motivaation. Ensimmäinen ajatus, joka heräsi artikkelin nähtyäni, olikin joko-taas -huokaus: miksi jälleen yksi tutkimus verkossa kommunikoivien ihmisten motivaatiosta?

Eroavatko bloggaajien vaikuttimet jotenkin niistä tekijöistä, jotka vanhastaan tiedetään, esimerkiksi oman asiantuntemuksen tekemisestä näkyväksi, maineesta ja statuksesta, muiden osoittamasta vastavuoroisuudesta ja näkemysten jakamisesta, oman ajattelun jäsentämisestä sekä puhtaasta kirjoittamisen ja julkaisemisen nautinnosta?

Kuten väitöstilaisuudessakin tulin sivunneeksi, motivoituneet käyttäjät eivät ole yhtä kuin tiedon jakaminen. Tarvitaan se yhteinen kiinnostus, jaettu kieli, käytännöt ja rutiinit. Kuka tahansa voi kirjoittaa nettiin lähes mitä tahansa, mutta silloin ollaan vielä kaukana tiedon jakamisesta.

Organisaatiot jos mitkä ovat otollisia ympäristöjä tutkia muutakin kuin sitä, miksi ihmiset bloggaavat tai jättävät bloggaamatta - yhtenä esimerkkinä viestintäkulttuuri ja soveltuvina pidetyt tavat kommunikoida. Kun halutaan diagnosoida organisaation ilmapiiriä ja sen avoimuutta, tällöin ollaan askel pidemmällä eli mitä- ja miten -kysymysten äärellä.

Erityisen mieleenpainuvaa lukemassani artikkelissa olikin se, että siinä lähestyttiin ilmiötä rohkeasti yhden onnistuneen ja yhden epäonnistuneen case-tapauksen kautta. Koska kyseessä on vielä julkaisematon teksti (eläköön "avoin" tieteenharjoitus), totean vain lyhyesti, että toinen tutkituista blogiyhteisöistä keskittyi ohjelmistokehityshankkeen tukemiseen ja oli kaikille kiinnostuneille avoin, toinen taas edusti klassista organisaation intranetiin ylhäältä ympättyä blogialustaa, jonne projektityöntekijöiden toivottiin kirjoittavan tutkimusintresseistään ja aikaansaannoksistaan. Tuskin tarvitsee mainita, kumpi caseista oli se hedelmätön.

Ymppäysvaihteella etenee myös kotoinen maakuntaportaalimme eKarjala, jonka blogiosioon kirjoittajat voivat - ainakin ohjeistuksen mukaan - lähettää oman kirjoituksensa julkaistavaksi ja valita blogia perustaessaan, onko muilla kommentointimahdollisuus. En tiedä missä vaiheessa perinteinen nettijulkaiseminen sai nimen 'blogi', mutta ehkä se vain on niin hieno termi?

Oman yliopistomme intranetista nk. johdon blogi (rehtoreiden noin kerran kuukaudessa harjoittama lehdistötiedottaminen ilman lehdistöä) katosi viime vuoden mittaan kaikessa hiljaisuudessa.

4 kommenttia:

09:36 , Anonymous Perttu Tolvanen kirjoitti...

Havainto on erittäin tarpeellinen. Bloggaaminen ei vielä ole tiedon jakamista sellaisenaan, mutta etenkin firmojen sisällä on hyvät mahdollisuudet myös käyttää bloggaamista tiedon jakamiseen.

Paria blogiyhteisöäkin perustamassa olleena henkilönä sanoisin kuitenkin, että noista lähtökohdista ei voi vielä kovin paljoa päätellä projektin onnistumisesta. Kyse on paljon enemmän siitä käyttöönoton kokonaistoteutuksesta, eli siitä mitä tehdään lanseerauksen jälkeen ja miten uudenlaista palvelua kehitetään ja pidetään elossa. Kyllä toimivan blogiyhteisön saa pystyyn ympäristöönkin joka ei sitä heti näe järkeväksi.

Toki homman pitää perustua vapaaehtoisuuteen, mutta ei intranetin osaksi pystytetty blogiyhteisö tai johdon blogi ole lähtökohtaisesti mitenkään huono idea. Kyse on siitä millainen on organisaatio, mikä on tavoite ja miten käyttöönotto kokonaisuutena tehdään. Jos tavoitteet ovat realistisia suhteessa resursseihin ja käyttöönotto osataan suunnitella ja toteuttaa hallitusti niin onnistuminen on jopa hyvin todennäköistä.

Valitettavasti moni suhtautuu blogihankkeisiin edelleen ajatuksella "laitetaan se pystyyn ja sitten se vaan rokkaa!". Ja sitten jälkikäteen ihmetellään kun ei rokannutkaan...

Blogit ovat kaikesta huolimatta vielä suurimmalle osalle ihmisistä hyvin tuntematon formaatti ja on hyvin harvinaista että jokin täysin tuntematon formaatti otetaan avosylin vastaan heti kun se saadaan käsiin.

 
16:13 , Blogger Miia kirjoitti...

Kiitos kommentistasi! Totta puhut, eli toteutuksen onnistuminen ei sinänsä ole riippuvainen siitä, tehdäänkö se ylhäältä alas vai toisinpäin.

Mikäli casea oikein tulkkasin, blogi-implementoinnin ongelma kiteytyi kolmeen sanaan: "projektityöntekijöiden toivottiin kirjoittavan..."

Ainahan toivoa saa :) Mutta se mikä organisaatiolta tosiaan puuttui, oli tarpeiden kartoittaminen, proaktiivinen tavoitteiden ja käytäntöjen kehittäminen sekä koko toteutuksen viestittäminen eteenpäin henkilöstölle.

 
10:46 , Blogger Harri kirjoitti...

En tiedä kuinka paljon ihmiset sinällään jakavat tietoa blogeissa - se tulee enemmänkin siinä sivussa kun ihmiset keskustelevat ja käsittelevät itseään kiinnostavia aiheita. Tai siis oikeastaan mitä yritän sanoa on että blogiyhteisön rakentamisessa ei kannata lähteä yksin näkemyksestä että niitä käytettäisiin vain tiedon jakamiseen vaan sosiaalinen aspekti kannattaa olla vahvasti mukana.

Sen voin myös sanoa että firman kulttuurin olisi hyvä tukea blogikeskusteluja mutta blogiyhteisö kyllä myös muuttaa parhaassa tapauksessa firman kulttuuria. Tosin isoissa firmoissa esim. monilla osastoilla ei taida olla kuultu siitä että maailma on muuttunut vaikka joillain toisilla osastoilla onkin vahva käsitys siitä. :) Kulttuurimuutokset ovat aina hitaita, varsinkin isoissa ja menestyvissä firmoissa.

 
14:53 , Blogger Miia kirjoitti...

Minusta tiedon jakaminen myös virtuaalisesti on ensisijaisesti sosiaalista - tätä "keskustelevuutta" ei voi liikaa painottaa :) Muutoin puhuttaisiin informaation jakelusta. Ainakin alan tutkimuksessa vuorovaikutusta verkossa lähestytään liian välineellisesti, harvoin näkee tutkimusta vaikkapa jaettujen käytäntöjen rakentumisesta netin yhteisöissä.

Oppiminen on tosiaankin kaksisuuntaista: blogikulttuuri myös muuttaa organisaation kulttuuria, ja voisi ajatella, että saman sateenvarjon alle syntyy vielä enemmän erilaisia alakulttuureja kuin ennen web 2 -aikaa.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu