keskiviikkona, syyskuuta 20

Olipa kerran

Viikonlopun syysiltoina soitellessaan saattaa saada päähänsä paitsi omituisia laulutekstejä, myös järjettömiä muunnelmia toisten sanoituksista. Kouluttamattomuussyistä en edes osaa hahmottaa, missä laajuudessa alkuperäistekstiä on mahdotonta hyödyntää ja julkaista ilman, että sortuu tekijänoikeusrikkeeseen. Mikä erottaa kopion mukaelmasta?

Uskallan ottaa tämän yhden riskin, koska Juice ei voi kääntyä haudassaan kyhäelmäni takia. Näin tietenkin siksi, että hän on edelleen hengissä.

Olipa kerran [article-based doctoral dissertation]

Ei sen väliä, kuka sen julkaisee
sanoi hän, joka julkaisi sen
Jäätyivät pilvet ja jäätyi maa,
kuljin putkessa eksyneiden.
Niin se hiipui ja päättyi aikanaan
turha haahuilu pinnalla maan
Alku ja loppu erossa toisistaan
kaivaten journaliaan.
Kuinka varma olinkaan:

Otsikon alla on nimeni mun
vain täytteeksi kelpaan satuun
Ruudullain nään ruudun unohdetun
olin kasvanut kiinni katuun.

Hän virheitä teki, mä virheitä tein
muka uskoen peer-arvioon
pois hän sielunsa antoi, mä omani vein
lounaskahvioon.
Tapoimme tuskan ja kätkimme sen
kirjaan ennustettavaan
joka yö se palasi kummitellen
synkästä piilostaan.
Kuinka varma olinkaan:

Otsikon alla on nimeni mun
vain täytteeksi kelpaan satuun
Ruudullain nään ruudun unohdetun
olin kasvanut kiinni katuun.

Nyt on tänään ja huominen uusi on
palkkalistoilla valtion työn
Ei löytynyt elämä sivuilta lukemiston
"Noita juttuja tutkijan yön"
Kuinka varma olinkaan...

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu