Ensimmäinen karonkka
Noviisitason karonkkavierailu on onnellisesti ohi. Loisteliaan erinomainen toteutus herätti kunnioitusta kaikkien tieteellisten yksikköjen mittareilla. Täten kiitospuheenvuorot oikeaan osoitteeseen kohdennettakoon.Päivän mittaan oivalsin, että en enää näiden vuosien jälkeen suhtaudu paniikinomaisesti väitöstilaisuuksiin ja tieteellisten tulosten esittämiseen. Päinvastoin - suorastaan toivoisin keskustelun jatkuvan kauemmin kuin kuulijoiden hermot suovat. Ylimääräisiä oireita aiheuttavat sen sijaan oheissälät, sekalaiset järjestelyt ja informaalit puheenvuorot, joissa en tule kuuna kullan valkeana yltämään nyt nähdylle tasolle, vaikka illan ohjelmasisältöä epätoivoisesti rukattaisiin emäntänsä näköiseksi.
Koska emme ole yksilöinä yhteismitallisia, osa meistä on suorastaan kotonaan seiväs perseessä -tilaisuuksissa, osa taas viihtyy epävirallisemmissa istunnoissa. Parhaimmillaan muodollinen ja epämuodollinen yhdistyvät yhdessä ja samassa yksilössä ja muodostavat sulavan akateemis-manageriaalisen harmonian, jota sivustaseuraaja kykenee ainoastaan tölläämään huuli pyöreänä.
Kaikesta levottomasta oirehdinnasta huolimatta viime päivät ja viikot ovat olleet uuden oppimisen ja ideoiden luvattua vyöhykettä. Tästä on otollista jatkaa viimeistään maanantaina, mikäli satun muistamaan uuden työviikon alkaneen.
lähettänyt Miia @ 02:29
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu