Muuan lehtitornissa vieraillessani käsiini sattui Tietokone -lehden numero, jossa arvioitiin Tuomas Kilven tuore kirja blogeista ja bloggaamisesta. Arviossa tähdennettiin, että nämä maagiset hakusanat tuottavat verkkokaupoissa nykyään valtavat massat kirjallisuuslähteitä.
Suomenkielinen opas on ansio sinänsä ja ehdottomasti tarpeen, mutta englanninkielisiin (ja pitäisikö sanoa, että myös saksankielisiin) bloggaamisen keittokirjoihin suhtaudun skeptisemmin. En oikein tiedä, miksi tiedon- ja tekstintuottamisen eri keinot tarvitsisivat hyllykilometrillisen oppaita ja käsikirjoja. Niitä tilatessaan ja kahlatessaan huomaa korkeintaan, että saman viisauden olisi voinut hankkia vähemmällä vaivalla verkosta - tietenkin ilmaiseksi.
Yksi alan saarekkeista ovat yritysbloggaamiseen omistautuneet opukset. Koska olen parhaillaan työstämässä IJKL:n artikkelia, epämääräinen tietoisuus yritysblogikirjallisuuden olemassaolosta ilman sen tuntemista herättää pelottavia tuntemuksia. Mitä sellaista tieteelliseksi kutsuttava paperini esittää, jota ei olisi keittokirjoissa kerrottu? En osaa vastata omaan kysymykseeni lukematta niitä kolmeasataa kirjaa (jota en todellakaan aio tehdä, sillä tämän aiheen tutkiminen on puhdasta sivuhaaraluistelua marraskuisessa sohjossa).
Toisaalta tämä on vanhastaan tutkimuksen yksi perustavia ominaisuuksia. Ei ole synti keksiä pyörät uudelleen, kunhan sen tekee vakuuttavasti ja tieteen sääntöjen mukaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti