perjantaina, helmikuuta 25

Onnella menestykseen

Missä vaiheessa tutkijat oikeastaan alkoivat mitata virtuaaliyhteisön "menestymistä"? Onko sillä jotain tekemistä edellä mainitsemani kaupallisen hypen kanssa? En ole koskaan kuullut, että joku ryhtyisi tieteen nimissä arvioimaan vaikkapa naapuriyhteisön menestystekijöitä - suurta joukkoa mykkiä, kuuroja ja liikuntakyvyttömiä, mahdollisimman alhaista poraustyökalujen määrää ja nollaa kappaletta subwoofereita - mutta työyhteisön kohdalla asia on toisin. Jonkinlainen kytkös tuloshakuisuuteen on siis nähtävissä: verkkoyhteisöt merkitsevät ihmisille muutakin kuin ajanvietettä.

Saksalaisherrat Leimeister ja Kremar ovat ICSS-konferenssijulkaisussaan (2004) koonneet virtuaaliyhteisöjen menestystekijöitä sekä jäsenten että yhteisöoperaattoreiden näkökulmasta. Tiivistäen voidaan sanoa, että puhtaasti teknisinä seikat nousivat molemmissa ryhmissä kärkeen ja sosiaalinen puoli sai seurata perässä. Ovatko jäsentietojen luottamuksellinen käsittely, lyhyet latausajat ja sivuston vakaus siis yhtä kuin menestyvä yhteisö? Eivät: ongelma on, että samat kriteerit pätevät mihin tahansa webbisivuun, olipa se yhteisö tai ei. Se, etteivät käyttäjät kyselyissä välttämättä arvosta vuorovaikutusta, tukea, sääntöjä, normeja ja yhteisiä tapahtumia yhtä korkealle kuin sivuston havaittuja ominaisuuksia, ei tarkoita etteivätkö asian molemmat puolet olisi yhtä välttämättömiä.

Success factors -keskustelussa on kaksi perusongelmaa. Ensimmäinen on se, että tutkimukset menevät usein sieltä missä aita on matalin ja tuottavat lähes itsestäänselvyyksiä (kuten edellä mainitut tekniset seikat), ja toinen on konservatiivinen näkemys siitä, että mittauksen tuloksia voitaisiin jotenkin käyttää hyväksi ja ohjata yhteisöä sen perusteella haluttuun suuntaan. Vierastan tätä ajatusta, koska virtuaalinen yhteisö jos mikä on itseohjautuva. Jokainen päättää tasan tarkalleen omassa päässään, onko yhteisöä hänelle olemassa ja onko se "hyvä" yhteisö vai täysin takapuolesta oleva yhteisö. Jäsenyydet ovat vapaaehtoisia, käyttäjät haavoittuvia ja identiteetit muuttuvia. Menestyksen mittaaminen näissä olosuhteissa on kuin yrittäisi pakastaa saippuakuplan.

Yksi menestyskriteeri artikkelissa pisti erityisesti silmään. "Building trust among the members". Siinä se oli, koko väitöskirjani sisältö yhdessä lauseessa! Mitäpä niitä vaikeita käsitteitä suotta purkamaan osiksi tai kertomaan vastaajalle mitä ne tarkoittavat, kun helpompiakin tapoja kirjallisuudesta löytyy.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu