Taloussanomat kirjoittaa yritysbloggaamisesta vanhat realiteetit silmillä. Vain pieni osa blogeista vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen, blogi auttaa pieniä firmoja saamaan näkyvyyttä ja suuryritykset saavat lisää vapautta viestintäänsä.
Kuten tiedettyä, epävirallisistakin asioista on tämän kanavan välityksellä helppo kommunikoida. Ehkä siksi suurinta kiinnostusta herättävät nk. ylimmän johdon blogit. Toinen merkittävä alalaji ovat vertaisryhmäblogit, joille on kysyntää paitsi liike-elämässä myös tutkijoiden ja opiskelijoiden parissa - oikeastaan missä tahansa, jossa ihmiset kokevat ajatusten, tuen ja informaation vaihtamisen arvokkaaksi.
Koska kuvittelen saavani jatko-opinnot kokoon elokuun aikana, laadin metodiopinnot täydentävää esseetä aiheesta "Writing good case studies". Tehtävänasettelu on retorinen. Vastausta ei edes haluttu, koska kysymys on mahdoton.
Käsi sydämelle, kuinka monta hyvää akateemista tutkimusraporttia virtuaaliyhteisöistä olet lukenut?
En tiedä, onko aiheen tuoreus itsessään kaiken kumoava selitys artikkeleiden luokattomuudelle. Oman talomme julkaisut ovat tietenkin loistavia ;), mutta ulkomaailmassa helmiä on harvassa. Osa ei vaivaudu puhumaan eksplisiittisesti virtuaaliyhteisöistä, vaikka asiasisältö on sama. Kovatasoisessa Organization Science -lehdessä julkaistu Jeppesen & Fredriksen -case lukeutuu tähän puolianonyymien helmien ryhmään. (Uskon, että valittu strategia on erittäin kannatettava - toivottavasti olen muistanut aiemmin kirjoittaa siitä, millaista kupla-aikakauden taakkaa termi 'virtuaaliyhteisö' yhä kantaa).
Webin uusi aika ei ole julkaisujen tilannetta juuri helpottanut. Akateemisessa koneistossa pääsee nykyään pinnalle pelkästään kertomalla, mitä wikit ovat teknisesti (varjelkoon). Blogitutkimus taas edustaa manageriaalista keittokirjallisuutta, ja business -yhteisöistä on vuosikaudet tuotettu "sisältöä" ilman dataa valmis lopputulos päässä.
Jos jonkinlainen aineisto kootaan, se ohitetaan tarvittaessa, mikäli yhteisöjen jäsenet - nuo mokomat - eivät ole samaa mieltä tutkijoiden tai konsulttien ennakko-oletusten kanssa.
Mutta ehkä se järki löytyy sitten keväämmällä.
2 kommenttia:
Itselläni on töissä vastuulla yrityksen extranetin uudistaminen ja sitä on tullut suunniteltua jonkin aikaa. Blogeja seuraavana ja bloggaamista kokeilleena ovat blogit tuntuneet luontevalta palaselta liittää osaksi sivustoa. Vaan asian läpivieminen muille yrityksessä on hankalaa, ennen kaikkea ei-teknisille ihmisille, mutta yllättäen myös osalle it-alan ihmisistä. Olen huomannut, että viestin saa paljon paremmin läpi, kun ei käytä ollenkaan blogi-sanaa, sillä se tunnutaan heti mieltävän liian margnaliiksi ja oudoksi. Esimerkkien kautta on viesti paremmin mennyt perille. Tarkoitan vain tällä sanoa sitä, että bloggaamista voi olla hankala niiden käsittää, jotka eivät ole niitä lukeneet tai niitä kirjoittaneet ja suhtautuminen niihin on vähän kuin on/off.
Kuulostaa tutulta. Blogi lukeutuu niihin ilmiöihin, joita vaivaa "väärä nimi" - siis monien ihmisten korvissa outo ja luotaantyöntävä vierasperäinen termi. Pelkkiä verkkopäiväkirjoja emme ole, online -julkaisuiksi emme halua tulla, olkaamme siis blogeja, kunnes parempi ilmaisu laskeutuu maan päälle :)
Lähetä kommentti