Tein havainnon: aina kun minulla on asiaa muille tutkijoille ja itselleni tämän blogin välityksellä, sitä edeltää pitkä kävelylenkki. Näin kävi jälleen tänään (askelmittarin mukaan 11 km). Kenties ilmiöllä on jotain tekemistä aivojen tuulettumisen kanssa, mikä tietenkään ei yllätä liikunnasta ja sen vaikutuksesta tietäviä. Lajilla tai tyylillä ei liene suuremmin merkitystä. Omalla kohdallani valinnat selittyvät milloin olosuhteilla, milloin polvi- ja selkävioilla ja muilla ennenaikaisen fyysisen romuttumisen airueilla.
Tästäkin huolimatta onnistuin samalla tekemään nk. paikon eli korjasin ennen lomaa rästiin jäänyttä artikkelia, minkä lisäksi arvoin tulevat tutkimusaiheeni ulottuen vuoteen 2009.
Yleisestä kirkastuksesta, punssista ja teestä huolimatta huomaan kirjoittamisen aiheuttavan fyysisiä tuskia. Se taas johtuu siitä, että olen soittanut pitkähkön tauon jälkeen kitaraa ja tehnyt sormenpäistä muhennosta. Teräskielet eivät armahda puolen tunnin harrastelijoita, ja uuden soittimen hankintaa hidastaa edempänä listalla oleva digitaalipiano.
Olotilaa voisi verrata chilin siementen riipimiseen "vahingossa" ilman suojakäsineitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti