maanantaina, elokuuta 21

Painajaistakin pahempaa

Omena ei edellisestä kirjoituksesta kauas putoa. Kökittyäni kymmenen tuntia yliopistolla pää täynnä organisaatiomuotojen historiaa ja saatettuani hämärän virtual networks & communities -teeman ajan tasalle (?) olen entistäkin varmempi, että yritän ahnehtia liikaa tuntemattomia muuttujia. En yksinkertaisesti ole kyennyt kohdentamaan tutkimusta niin, että ulkopuolelle kuuluvat käsitteet ja rajoitteet eivät pimentäisi epätoivoisia yrityksiä ajatella selkeästi.

Jos osaisin päätellä, mitkä asiat virtuaalisen luottamuksen tutkimuksessa kuuluvat limitations -kohtaan ja mitkä jatkotutkimuksen piiriin, voisin nukkua yöni paljon rauhallisemmin.

Otsikon mukaan nimetyssä ja klassisessa Aku Ankka -tarinassa Akun hirvittävät painajaiset katoavat, kun hän kohtaa reaalitodellisuudessa jotain uniaankin pahempaa - terapeuttisista syistä hän päätyy virkkaamaan pitsiliinoja ja lopulta pakenee kauhuissaan kaupungin naisväkeä, joka innokkaasti haluaisi tutustua näihin käsityötaidon näytteisiin. Eläintarhan leijonahäkkiin tipahtaminen on siinä tilanteessa pienin paha.

Voin helposti tunnistaa sanaparin, joka päihittää pelottavimmatkin painajaisuneni. Ei, kyseessä ei ole "luin Seiskaa" tai "kävin Divassa".

"Rahat loppuivat" on köyhyydessä arkea, eikä "kotimme tuhoutui" tunnu sekään maailmanlopulta, jos ainoa merkittävä omaisuus muodostuu 900 levystä ja 500 sarjakuvajulkaisusta.

En romahda edes sillä hetkellä, kun kuulen sanovani "Minä kuolen".

Oikea vastaus on tietenkin "Honored opponent..."

2 kommenttia:

20:28 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tämä nyt menee päivän varsinaisesta teemastasi täysin ohi, mutta kerrotko, mikä virtual networks & communities -teemassa on ajankohtaista.

Toiseen asiaan: olinko minä ainoa, josta tuntui, että yleisluontoinen tarinointi organisaatiomuotojen historiasta ja yhteistyöstä ei ollut mitenkään ainutlaatuista - eikä ainakaan kaiken sen kohun arvoista, mikä kyseistä luentoa on jo viikkoja edeltänyt. Sinänsä viihdyttävä esitys olisi esitystapansa ja täydellisen kritiikittömyytensä ansiosta tuntunut soveltuvan paremmin peruskurssille tai yritysjohdon koulutukseen. Vai menikö minulta taas pointti ohi?

 
21:32 , Blogger Miia kirjoitti...

Dear colleague,

pahoin pelkään että virtual networks & communities -saarekkeessa ei ole mitään uutta tai ajankohtaista, mutta sen sijaan olen yrittänyt saattaa tutkimusambitioni ajan tasalle (pitäen silmällä mahdollisia kurssilla koettuja valaistumisia =)

Jälkimmäisen kommentin allekirjoitan. Päivän mittaan heräsi puhdas "eväät loppu" -vaikutelma, eli kymmenen minuutin pätkää lukuunottamatta keskustelua ja uusia ajatuksen aihioita ei syntynyt. Tietysti olen puolimykkänä muumiona itsekin osasyyllinen tähän.

Luennot ovat aina luentoja, informaalit keskustelut niiden täydellinen vastakohta. Eli et ole missannut mitään.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu