perjantaina, kesäkuuta 30

No mutta, minäkö se siinä

On melkein vaivaannuttavaa googlata jotain ja huomata samalla oma nimensä jossain yhteydessä, johon se ei missään nimessä kuuluisi.

Valtakunnan tasolla ilmiö tuntuu huolestuttavan monia - kirjoittihan jopa Helsingin Sanomien päätoimittaja Google -teemasta viime viikolla ja alleviivasi samalla jossain määrin epäluuloista viisikymppisen asennettaan nuorten (?) nettimaailmoihin. Tähän voisi kai todeta, että ihminen on vain niin vanha kuin tuntee olevansa.

Ryöstäytyneet ja ubiikit identeetit eivät ole henkilökohtaisesti muodostuneet ongelmaksi, mutta sen sijaan hakukoneet ovat paljastaneet joukon ryöstettyjä tekstejä. Veikkaan, että jokainen, joka on joskus kirjoittanut laajemman, verkossa saatavilla olevan harjoitus- tai opinnäytetyön ja osoittanut tässä edes alkeellista ajattelun selkeyttä, on kokenut saman - sattumanvaraisesti tehty haku heittää silmille jotain tuntematonta, mikä kuitenkin näyttää kumman tutulta. Pienen pohtimisen jälkeen asiayhteys selviää: minähän tuon kirjoitin.

En tietysti über-eettisyydessäni edes oleta, että pornonetsijöiden, huijareiden ja trollaajien valtaamassa netissä osattaisiin niin monimutkaisia asioita kuin viittauskäytännöt ja lähteen ilmoittaminen. Eihän se usein tunnu onnistuvan edes ylikoulutetulta väestönosalta, miksi sitten kaiken kansan blogeissa ja keskustelufoorumeilla. Peruskoulun ja lukion opettajien työkuormaa tällä saralla en uskalla edes ajatella.

Silti katson oikeudekseni pitää hernettä nenässä ainakin tämän päivän. Huomenna on Ämyrockin vuoro.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu