18.2.09

Agile publishing

Otsikon termi on lähtöisin iltapäivän kahvisohvapöytäkeskustelusta, jossa pohdittiin, miksei kansainvälinen yhteistyö etäisesti tuttujen tutkijakollegoiden kanssa koskaan realisoidu julkaisuiksi asti.

Kaikki konferenssien ja workshopien päivällispöydissä istuneet tiedostavat tilanteen: mukahedelmällisen keskustelun ideoita pallotellaan sinne ja tänne, mutta kaikki pallot jäävät ilmaan, eikä kukaan ota koppia. Yleensä alkoholilla on osuutta asiaan. (En tarkoita ryhtymättömyysongelmaa, vaan sitä, että suomalaiset tutkijat ylipäätään verkostoituvat ja vaihtavat ajatuksia muiden kanssa.)

Todellinen syy julkaisemattomuuteen on tietenkin ajatusmaailmojen eroavaisuus, erilainen tutkimuskulttuuri tai puhdas ajanpuute, mutta se ei ole esteenä pienelle ajatusleikille.

Kun aikanaan opiskelin tietotekniikan kursseja, puhuttiin ketterästä ohjelmistokehityksestä. Miksei myös ketterästä julkaisemisesta?

Ketterän julkaisemisen perustana on verkostoitumisen reaaliaikainen hyödyntäminen. Päivällispöytien keskustelut kirjataan sellaisenaan wikiin, eikä dokumentoinnin tuska tunnu mitenkään ylipääsemättömältä, kun tarjolla on myös f2f-keskusteluseuraa ja ilmainen ateria juomineen.

Aavistus reaaliaikaisen vuorovaikutuksen rikkaudesta ehkä katoaa, mutta toisessa vaakakupissa on valmis artikkelin aihio, etten sanoisi julkaisun taimi.

Uskallankohan myöntääkään, että olen aloittamassa ensimmäistä yhteisartikkeliani, jossa editoin kollegani kanssa tekstiä (toivottavasti pelkästään) wikiä hyödyntäen. Käyttökokemuksia ei siis ennestään ole, mutta nyt aika on kypsä, ehkä sen kunniaksi että "Applying wikis to managing knowledge - A socio-technical approach" -paperin jatkoversio tulee aivan näillä näppäimillä ulos Knowledge and Process Managementissa.

Late adopter herää hiljalleen. En ole ehtinyt omaksua kovinkaan laajaa repertuaaria uusia kommunikointitapoja, koska aikani on mennyt niiden olemuksen pohtimiseen ja niistä kirjoittamiseen. Tai sitten johonkin ihan muuhun.

14.2.09

Uusi julkaisukanava yhteisötutkijoille

International Journal of Web Based Communities saa seuraa: tänä vuonna starttaa International Journal of Virtual Communities and Social Networking.

Lehti lupaa olla monitieteinen ja yhdistää tietojärjestelmätieteitä, sosiologiaa ja psykologiaa. Oli aiheesi sitten alustoja, malleja, yhteisökulttuuria, luottamusta tai community designiä, ei muuta kuin artikkelia maailmalle! Ja lehden editori Subhasish Dasgupta on aiemmin ollut toimittamassa vanhaa kunnon keittokirjaa Encyclopedia of Virtual Communities and Technologies.

5.1.09

Blogit ja tiedon jakaminen organisaatioissa

Sain vuosilomallani kunnian vertaisarvioida erääseen knowledge management -lehteen tarjolla olevan artikkelin. Se käsitteli itselleni läheistä aihetta: tiedon jakamista ja luomista organisaatioissa ja erityisesti sen tukemista blogien avulla.

Tekijät olivat siis valinneet akateemiselle tutkimukselle tuoreen aiheen, mutta kuitenkin melko perinteisen näkökulman, siis blogikirjoittajien motivaation. Ensimmäinen ajatus, joka heräsi artikkelin nähtyäni, olikin joko-taas -huokaus: miksi jälleen yksi tutkimus verkossa kommunikoivien ihmisten motivaatiosta?

Eroavatko bloggaajien vaikuttimet jotenkin niistä tekijöistä, jotka vanhastaan tiedetään, esimerkiksi oman asiantuntemuksen tekemisestä näkyväksi, maineesta ja statuksesta, muiden osoittamasta vastavuoroisuudesta ja näkemysten jakamisesta, oman ajattelun jäsentämisestä sekä puhtaasta kirjoittamisen ja julkaisemisen nautinnosta?

Kuten väitöstilaisuudessakin tulin sivunneeksi, motivoituneet käyttäjät eivät ole yhtä kuin tiedon jakaminen. Tarvitaan se yhteinen kiinnostus, jaettu kieli, käytännöt ja rutiinit. Kuka tahansa voi kirjoittaa nettiin lähes mitä tahansa, mutta silloin ollaan vielä kaukana tiedon jakamisesta.

Organisaatiot jos mitkä ovat otollisia ympäristöjä tutkia muutakin kuin sitä, miksi ihmiset bloggaavat tai jättävät bloggaamatta - yhtenä esimerkkinä viestintäkulttuuri ja soveltuvina pidetyt tavat kommunikoida. Kun halutaan diagnosoida organisaation ilmapiiriä ja sen avoimuutta, tällöin ollaan askel pidemmällä eli mitä- ja miten -kysymysten äärellä.

Erityisen mieleenpainuvaa lukemassani artikkelissa olikin se, että siinä lähestyttiin ilmiötä rohkeasti yhden onnistuneen ja yhden epäonnistuneen case-tapauksen kautta. Koska kyseessä on vielä julkaisematon teksti (eläköön "avoin" tieteenharjoitus), totean vain lyhyesti, että toinen tutkituista blogiyhteisöistä keskittyi ohjelmistokehityshankkeen tukemiseen ja oli kaikille kiinnostuneille avoin, toinen taas edusti klassista organisaation intranetiin ylhäältä ympättyä blogialustaa, jonne projektityöntekijöiden toivottiin kirjoittavan tutkimusintresseistään ja aikaansaannoksistaan. Tuskin tarvitsee mainita, kumpi caseista oli se hedelmätön.

Ymppäysvaihteella etenee myös kotoinen maakuntaportaalimme eKarjala, jonka blogiosioon kirjoittajat voivat - ainakin ohjeistuksen mukaan - lähettää oman kirjoituksensa julkaistavaksi ja valita blogia perustaessaan, onko muilla kommentointimahdollisuus. En tiedä missä vaiheessa perinteinen nettijulkaiseminen sai nimen 'blogi', mutta ehkä se vain on niin hieno termi?

Oman yliopistomme intranetista nk. johdon blogi (rehtoreiden noin kerran kuukaudessa harjoittama lehdistötiedottaminen ilman lehdistöä) katosi viime vuoden mittaan kaikessa hiljaisuudessa.