Tutkimusprosessi on jatkuva prosessi. Sillä ei siis ole alkua tai loppua. Miten on mahdollista päästä keskikohtaan, jos ei tiedä, mistä on aloittanut?
Tästäkin huolimatta olen joutunut jo enemmän kuin tarpeeksi pohtimaan sitä, mitä tutkimukseni lopussa tapahtuu. Tuolloin minulta kysytään, mitä olen oppinut väitöskirjaprojektista, miten tutkimukseni tarkalleen ottaen eteni ja millaisia uusia tuloksia se on tuottanut. Juuri nyt en edes tiedä, tarvitseeko joku tietoa luottamuksesta verkossa, joten perustan siis työni luulemisen ja arvailun varaan.
Mitä eroa onkaan lukiolla ja yliopistolla?
Lukiolainen luulee tietävänsä kaikesta kaiken suoritettuaan laajan fysiikan ja istuttuaan uskontotunnilla kriittisen ja happaman näköisenä.
Yliopiston perusopiskelija yleensä tietää enimmäkseen luulleensa.
Yliopiston jatkotutkinnon suorittanut tietää, että hänen tietämänsä asiat kiinnostavat noin kymmentä ihmisolentoa koko universumissa.
8.2.05
4.2.05
Monitiedettä tekemään
On jokapäiväisen off-topicin aika. Useimmat ymmärtävät arvostaa perinteiset rajat rikkovia tutkimushankkeita, kuten oikein onkin, mutta kuinka löytää oma paikkansa monitieteisen ilmiön ääreltä?
Aikanaan LTY:n ollessa vielä LTKK olin mukana vierailuluennolla, jonne tuttavani oli yhdessä kavereidensa ja kurssin vetäjän kanssa järjestänyt aidon Bullshit -bingon. Tiedättehän vanhan tutun luento- ja seminaariviihdykkeen, johon on kerätty tuotantotalouden ja kauppatieteiden pahimmat English/Finglish -termit 5x5 ruudukkoon ja kuulijat rastivat sanoja sitä mukaa kun ne mainitaan esityksessä. Tilaisuuden aluksi kaikille kuuntelijoille jaettiin valmiit bingolaput. Vieraileva luennoitsija näytti olevan hieman ihmeissään tilanteesta, mutta eli kuitenkin mukana, ja eipä aikaakaan kun jossain kolmannen rivin tietämillä istunut tyttö nettosi palkintona sen perinteisen kahvipaketin.
Minulle on vuosien aikana valjennut, että tieteenalani yksi näkyvimpiä ilmiöitä on käsitteiden lainaaminen luonnontieteistä ja niiden käyttäminen alkuperäisestä poikkeavassa yhteydessä, jotta asia kuulostaisi hienommalta. Kyseessä lienee itsenäinen Bullshit -bingon alalaji. Seuraavaa luentoa varten, tavoitelkaamme bingovoittoa esimerkiksi sanoilla mallintaminen, periytyvyys, evoluutio, business -logiikka, koheesio, turbulenssi, infrastruktuuri, business -ekosysteemi, inertia ja verkoston topologia.
Jos satutte työskentelemään tutkimuksen parissa, tällaisilla sanoilla saa kalsealta tuntuvan perusteknisen tai yhteiskuntatieteellisen hankkeen kuulostamaan huomattavasti suuremmalta ja merkittävämmältä. Samalla tutkimukseen liittyy mukaan myös teologinen ulottuvuus. Monia business -malleja kun ei ole olemassa missään, mutta usko niihin on sitäkin vahvempi.
Aikanaan LTY:n ollessa vielä LTKK olin mukana vierailuluennolla, jonne tuttavani oli yhdessä kavereidensa ja kurssin vetäjän kanssa järjestänyt aidon Bullshit -bingon. Tiedättehän vanhan tutun luento- ja seminaariviihdykkeen, johon on kerätty tuotantotalouden ja kauppatieteiden pahimmat English/Finglish -termit 5x5 ruudukkoon ja kuulijat rastivat sanoja sitä mukaa kun ne mainitaan esityksessä. Tilaisuuden aluksi kaikille kuuntelijoille jaettiin valmiit bingolaput. Vieraileva luennoitsija näytti olevan hieman ihmeissään tilanteesta, mutta eli kuitenkin mukana, ja eipä aikaakaan kun jossain kolmannen rivin tietämillä istunut tyttö nettosi palkintona sen perinteisen kahvipaketin.
Minulle on vuosien aikana valjennut, että tieteenalani yksi näkyvimpiä ilmiöitä on käsitteiden lainaaminen luonnontieteistä ja niiden käyttäminen alkuperäisestä poikkeavassa yhteydessä, jotta asia kuulostaisi hienommalta. Kyseessä lienee itsenäinen Bullshit -bingon alalaji. Seuraavaa luentoa varten, tavoitelkaamme bingovoittoa esimerkiksi sanoilla mallintaminen, periytyvyys, evoluutio, business -logiikka, koheesio, turbulenssi, infrastruktuuri, business -ekosysteemi, inertia ja verkoston topologia.
Jos satutte työskentelemään tutkimuksen parissa, tällaisilla sanoilla saa kalsealta tuntuvan perusteknisen tai yhteiskuntatieteellisen hankkeen kuulostamaan huomattavasti suuremmalta ja merkittävämmältä. Samalla tutkimukseen liittyy mukaan myös teologinen ulottuvuus. Monia business -malleja kun ei ole olemassa missään, mutta usko niihin on sitäkin vahvempi.
3.2.05
Tutkimuksen noidankehä
Omassa projektissani olen kiinnostunut siitä, millaisin edellytyksin verkon areenat voivat syntyä (ja mahdollisesti kehittyä myöhemmin yhteisöllisiksi). Ilman tätä tietoa on turhaa kiirehtiä asioiden edelle esittelemään uusia cmc-työkaluja tai mukahienoja liiketoimintamalleja, joiden paljon puhutut hyödyt jäävät suurella todennäköisyydellä sanahelinän asteelle.
Tähän asti lukemastani olen oppinut, että luottamus on sanattomasti läsnä aina kun toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat kanssakäymisessä verkon välityksellä. Voidaan olettaa, että kyseessä on hyvin merkittävä verkon yhteisöjen rakennusaines. Aloitan siis tutkimalla, millaista luottamusta yhteisö tarvitsee ja mistä se syntyy. Kuinka anonyymiin kanssakäymiseen liittyviä ongelmia on verkossa pyritty ratkaisemaan, ja ovatko nämä ratkaisut toimivia tai riittäviä? Laskeudun siis käyttäjien pariin ja kysyn asiaa heiltä saadakseni jotain konkreettista irti tästä ilmiöstä.
Tällaista tutkimusta ei voi aloittaa, ennen kuin tarkka tutkimusongelma on muotoiltu ja hypoteesit asetettu. Niitä taas ei voi asettaa perehtymättä ensin kirjallisuuteen. Tätä varten on osattava lukea juuri oikeanlaisia tieteellisiä artikkeleita, jossa on huolellisesti kuvattu aiempi saman aihepiirin tutkimus. Miten siis voin löytää aiheesta kertovaa kirjallisuutta, jos voin päättää tutkimuksen asetelman vasta sitten, kun olen lukenut kirjallisuutta, joka tukee aihettani?
Noidankehä on valmis. Vielä en tiedä, miten sieltä pääsee ulos.
Tähän asti lukemastani olen oppinut, että luottamus on sanattomasti läsnä aina kun toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat kanssakäymisessä verkon välityksellä. Voidaan olettaa, että kyseessä on hyvin merkittävä verkon yhteisöjen rakennusaines. Aloitan siis tutkimalla, millaista luottamusta yhteisö tarvitsee ja mistä se syntyy. Kuinka anonyymiin kanssakäymiseen liittyviä ongelmia on verkossa pyritty ratkaisemaan, ja ovatko nämä ratkaisut toimivia tai riittäviä? Laskeudun siis käyttäjien pariin ja kysyn asiaa heiltä saadakseni jotain konkreettista irti tästä ilmiöstä.
Tällaista tutkimusta ei voi aloittaa, ennen kuin tarkka tutkimusongelma on muotoiltu ja hypoteesit asetettu. Niitä taas ei voi asettaa perehtymättä ensin kirjallisuuteen. Tätä varten on osattava lukea juuri oikeanlaisia tieteellisiä artikkeleita, jossa on huolellisesti kuvattu aiempi saman aihepiirin tutkimus. Miten siis voin löytää aiheesta kertovaa kirjallisuutta, jos voin päättää tutkimuksen asetelman vasta sitten, kun olen lukenut kirjallisuutta, joka tukee aihettani?
Noidankehä on valmis. Vielä en tiedä, miten sieltä pääsee ulos.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)